When it´s my time?

Niin. Milloin minä pääsen muuttamaan pois kotoa. Suurin osa luokkalaisistanikin asuu jo omillaan. Vain muutamat kotona vanhempien luona. Ja minä kuulun siihen joukkoon.

Niin kamalasti haluaisin muuttaa, mutta eihän mulla ole rahaa enkä tee päivittäistä työtä mistä saisin rahaa. Muuttaisin Jonin kanssa jos vain voisin. Me molemmat asumme vielä ihan kotona kotona.

Asuu moni kaverikin asunto- ja opintotukirahoilla. Mutta vanhempani eivät halua, että asuisin tuilla ja ei se minustakaan ole kovin hyvä tapa.. Sillä työssäkäyväthän maksavat näiden tuilla asujien tuet. Haluan ansaita rahani itse. Tietenkin ensimäiseen asuntoon täytyy ottaa lainaa sehän on selvää, mutta en malttaisi odottaa. En myöskään haluaisi tehdä töitä koulun ohella, sillä sitten ei olisi aikaa yhtään mihinkään.

Ei kotona asumisessakaan ole mitään vikaa TOISAALTA. Kun saa ilmaiseksi asua ja syödä eikä tarvitse mistään maksaa. Se varmaan kolahtaakin aika kovasti, kun joskus sitten muuttaa ja joutuukin kaiken, ihan kaiken maksamaan itse. Rahaa menee sitten kyllä kaikkeen mihin ei tällähetkellä mene.. Se on huono puoli omillaan asumisessa :/ Lainaa maksaakin sitten varmaan koko loppuelämänsä.. Kuitenkin parturi-kampaajan työ ei ole mitään paras palkkaisinta työtä, mutta siitäkin edestä rankkaa. Tuntuu vaan, että miten mulla vois koskaan elämäni aikana olla varaa omakotitaloon. Se ei  olekkaan ensimmäisenä tähtäimessä, eikä vielä toisena eikä varmaan kolmantenakaan. Vaikea uskoa, että olisi mahdollista. Mutta niin suurella määrällä suomalaisista on omakotitalo, jotka tekevät ihan perus duunia.

Jonin kanssa olisi ihana asua, niin ei tarvitsisi bussilla ravata toiselta toiselle, vaan kulta olisi aina kotona, eikä tarvitsisi miettiä näkemisiä sen enempää. Ja saisi joka aamu herätä siitä rakkaan kainalosta. Se ärsyttää kotona asumisessa, kohta ollaan kuitenkin jo kolme vuotta oleskeltu yhdessä. Omillaan saisi mennä niinkuin haluaa ja olla ihan niinkuin itse tahtoo. 

kuvat: we heart it

Sen tiedän, että ennen kaksikymppistä haluan muuttaa eli toisinsanoen viimeistään kahden vuoden päästä. Kolmosella kait pakko mennä töihin jos olen näin ajatellut.  En vaan osaa kuvitellakkaan miten siistiä olisi ensimmäinen yö omassa asunnossa. Kyllä sekin päivä vielä tulee, mutta en oikeasti malta!

Olisi vain hienoa itsenäistyä pikkuhiljaa ja ei tarvitsisi olla kotona porukoitten tarkkailun alla... Ette vaan usko miten mä oon miettinyt ja unelmoinut ja pohtinut pääni puhki muuttamiseen liittyvistä asioista. Onnea teille ketkä asutte omassa kämpässä ja varsinkin niille kellä on rakas saman katon alla. 

Ja jos voittaisin lotossa tai olisin toooosi rikas (asuisin varmaan ulkomailla :D) Mulla ois jokseenkin alla olevien kuvien tyylinen talo. Nää jää vain unelmiks sitten.

kuvat:google

HALUAN kuulla muiden kokemuksia ensimmäiseen asuntoon muuttamisesta ja millaista se oli silloin ja entä nyt? Oliko pettymyksiä ja mitä hyviä puolia?

HALUAN VASTAUKSIA :D!

-Jenna-